Miksi tiedemiehet sijoittivat bakteereja omaan valtakuntaansa, Moneraan?

Miksi tiedemiehet sijoittivat bakteereja omaan valtakuntaansa, Moneraan?
Anonim

Vastaus:

Elektronimikroskoopin löytämisellä biologit huomasivat, että ei ollut mitään järkeä sisällyttää prokaryoottista maailmaa bakteereihin valtakunnan protistissa yksisoluisten eukaryoottisten organismien kanssa. Näin luotiin erillinen valtakunta, Monera.

Selitys:

Monisoluiset elävät organismit tunnistettiin pääasiassa kasveina ja eläiminä: tämä skenaario oli totta Aristotelesin aikoina Linnaeuksen päiviin asti. Tässä kahden tuhannen vuoden aikana kahden valtakunnan luokittelun ajatus ei muuttunut paljon.

Kun Leeuwenhoek löysi valomikroskoopilla kokonaisia eriä yksisoluisia organismeja, oli välttämätöntä luoda kolmas valtakunta. Vuonna 1866 saksalainen luonnontieteilijä Ernst Haeckel teki juuri tämän ja ehdotti nimiprotistista kolmannelle valtakunnalle.

Hän on kehittänyt "elämän puun", joka osoittaa plantae, protista ja animalia kolmeksi erilliseksi elämänalaksi ja sisällytti tämän kirjansa Generelle Morphologie der Organismen.

(

)

Elektronimikroskopia paljasti 1930-luvulla kaksi erillistä mallia yksisoluisten organismien joukossa:

  • yhdellä ryhmällä oli alasti pyöreä DNA-molekyyli, joka sijaitsee soluseinämän ympäröimänä soluseinämän ympäröimänä. Tämän ryhmän soluilla ei ollut kalvoon sitoutuneita organelleja.

  • toisessa ryhmässä oli merkittävä ydin, joka si- sälsi lineaarista DNA: ta geneettisenä materiaalina pariksi kromosomien muodossa. Näillä soluilla oli endoplasminen reticulum, mitokondriot ja muut kalvoon sitoutuneet organellit.

Itse asiassa Haeckel ehdotti nimitystä "Moneres" pienten protistien ja bakteerien ryhmälle, mutta ei ollut tietoinen edellä mainitusta erosta. Ranskalainen biologi Edouard Chatton loi termit prokaryootti ja eukaryootti kahdelle ryhmälle. Moneraa, mukaan lukien prokaryoottiset bakteerit ja sinivihreät, korotettiin Herbert Copelandin neljännen kuningaskunnan asemassa.