Vastaus:
Versaillesin sopimus.
Selitys:
Kun ensimmäinen maailmansota päättyi vuonna 1918, ranskalaiset vaativat erityisesti sotakorvauksia Saksasta. He halusivat kirjaimellisesti Saksaa maksamaan sodasta. Ranskalaiset kieltäytyivät niin järjettömästä käsityksestä kuin se oli, ja Saksa joutui hyväksymään. Tämän päivän dollareissa se oli 500 miljardia dollaria. Saksan ensimmäinen maksu oli 250 miljoonaa dollaria, mikä aiheutti valtavan rasituksen uuden tasavallan taloudelle. Ja vuonna 1922 saksalainen markki tuli käytännössä arvottomaksi.
Saksan armeija rajoittui sopimukseen 100 000 miestä ja sen sotalaivojen kokonaisvetoisuus oli erittäin rajallinen. Yhdysvalloissa ja Britanniassa kullekin annettiin rakentaa yli kaksi kertaa alukset Saksaan ja Japaniin.
Euroopassa se oli myös poliittisten mullistusten aika. Venäjän monarkia kukistettiin ja Neuvostoliitto otti sen paikalle. Ensimmäisen maailmansodan loppu lopetti vanhan itävaltalais-valtakunnan yhdessä ottomaanien valtakunnan kanssa ja sen sijaan syntyi kymmenen uutta kansakuntaa.
Itse Saksassa Paul von Hindenburg oli tasavallan ikääntyvä presidentti. Hitler tuli valtaan kansallisen sosialistipuolueen kanssa vuosina 1928-1932. Ja hänen kanssaan Hitler toi vanhat vihamielisyydet ja ennakkoluulot, jotka olivat olleet Saksassa jo ennen maailmansodaa. Tietenkin Hitler käytti vihaa ja pelkoa voidakseen saada vallan.
Ensimmäisen ja toisen numeron summa on 42. Ensimmäisen ja toisen numeron välinen ero on 24. Mitkä ovat kaksi numeroa?
Suurempi = 33 Pienempi = 9 anna x olla suurempi numero, jolloin y on pienempi luku x + y = 42 x-y = 24 Lisää kaksi yhtälöä yhteen: 2x + y-y = 24 + 42 2x = 66 x = 33 y = 9
Kun tiedetään kaavan N kokonaislukujen summa a) mikä on ensimmäisten N peräkkäisten neliön kokonaislukujen summa, Sigma_ (k = 1) ^ N k ^ 2 = 1 ^ 2 + 2 ^ 2 + cdots + (N-1 ) ^ 2 + N ^ 2? b) Ensimmäisten N peräkkäisten kuution kokonaislukujen summa Sigma_ (k = 1) ^ N k ^ 3?
S_k (n) = sum_ {i = 0} ^ ni ^ k S1 (n) = (n (n + 1)) / 2 S_2 (n) = 1/6 n (1 + n) (1 + 2 n ) S_3 (n) = ((n + 1) ^ 4- (n + 1) -6S_2 (n) -4S_1 (n)) / 4 Meillä on summa_ {i = 0} ^ ni ^ 3 = summa_ {i = 0} ^ n (i + 1) ^ 3 - (n + 1) ^ 3 sum_ {i = 0} ^ ni ^ 3 = summa_ {i = 0} ^ ni ^ 3 + 3sum_ {i = 0} ^ ni ^ 2 + 3sum_ {i = 0} ^ ni + summa_ {i = 0} ^ n 1- (n + 1) ^ 3 0 = 3sum_ {i = 0} ^ ni ^ 2 + 3sum_ {i = 0} ^ n + sum_ {i = 0} ^ n 1- (n + 1) ^ 3 summa_ {i = 0} ^ ni ^ 2 sum_ {i = 0} ^ ni ^ 2 = (n + 1) ^ 3 / 3- (n + 1) / 3-sum_ {i = 0} ^ ni, mutta summa_ {i = 0} ^ ni = ((n + 1) n) / 2 niin sum_ {i = 0} ^ ni ^ 2 = (n +1) ^ 3 / 3-
Sinulla on pyyhkeet kolmesta koosta. Ensimmäisen pituus on 3/4 m, mikä on 3/5 toisen pituudesta. Kolmannen pyyhkeen pituus on 5/12 ensimmäisten kahden pituuden summasta. Mikä osa kolmannesta pyyhkeestä on toinen?
Toisen ja kolmannen pyyhkeen pituus = 75/136 Ensimmäisen pyyhkeen pituus = 3/5 m Toisen pyyhkeen pituus = (5/3) * (3/4) = 5/4 m Kahden ensimmäisen pyyhkeen summan pituus = 3/5 + 5/4 = 37/20 Kolmannen pyyhkeen pituus = (5/12) * (37/20) = 136/60 = 34/15 m Toisen ja kolmannen pyyhkeen pituus = (5/4 ) / (34/15) = (5 * 15) / (34 * 4) = 75/136