Se on tärkeää, koska se antaa tietoa koostumuksesta, lämpötilasta ja ehkä sen kehon massasta tai suhteellisesta nopeudesta, joka säteilee tai absorboi sitä.
Sähkömagneettinen spektri sisältää joukon erilaisia säteilyjä, joita keho säteilee (absorptiospektri) tai absorboi (absorptiospektri), ja niille on tunnusomaista taajuudet ja intensiteetit.
Kehon koostumuksesta ja lämpötilasta riippuen spektrin voi muodostaa jatkuvuus, erillisten vyöhykkeiden jatkuvuus (bändit) tai useita teräviä viivoja, kuten viivakoodi. Tämä on kaikkein rikkain tieto.
Mikä on sähkömagneettinen spektri? Miten sitä käytetään tähtitieteessä?
Sähkömagneettinen spektri on koko valon eri aallonpituuksien kokoelma. Tähtitieteessä ainoa tieto, jonka saamme muilta tähdiltä ja galakseilta, on valon muodossa. Sähkömagneettista säteilyä synnyttää ladattujen hiukkasten, kuten elektronien, liike. Kaikki varautuneet hiukkaset tuottavat sähkökentän, joka läpäisee koko tilan. Kun nämä hiukkaset liikkuvat, ne muodostavat aaltoilun sähkökenttään. Muuttuva sähkökenttä luo sitten magneettikentän ja muodostuu fotoni. Näin syntyy sähk
Miksi sähkömagneettinen spektri on poikittainen aalto?
Sähkömagneettiset aallot ovat poikittaisia aaltoja, koska magneettikenttä on kohtisuorassa sähkökenttään, kun aalto kulkee. Näet sähkömagneettisten aaltojen olevan sähkö- ja magneettikenttiä, kuten nimi viittaa. Kun yksi aalto on tasossa, toinen aalto tuotetaan tasoon nähden kohtisuorassa tasossa. Tämä tekee siitä poikittaisen aallon.
Miksi sähkömagneettinen spektri on jatkuvaa?
Koska sähkömagneettiset aallot tai fotonit eroavat toisistaan jatkuvan parametrin, aallon-, taajuus- tai fotonienergian avulla. Tarkastellaanpa esimerkiksi spektrin näkyvää osaa. Sen aaltoalue vaihtelee 350 nanometristä 700 nm: iin. Aikavälillä on äärettömän erilaisia arvoja, kuten 588,5924 ja 589.9950 nanometriä, kaksi oranssinkeltaista viivaa, joita natriumatomit emittoivat. Reaaliluvuissa on myös äärettömät aallonpituuden arvot kapealla aikavälillä välillä 588,5924 nm ja 589,9950 nm. Tässä mieless