Itse asiassa vedessä on kaikki kolme molekyylien välistä voimaa, joista vahvin on vetyliitos.
Kaikissa asioissa on Lontoon dispersiovoimia … heikoimmat vuorovaikutukset ovat väliaikaisia dipoleja, jotka muodostuvat siirtämällä elektroneja molekyylissä.
Vesi, jonka vety on sitoutunut happeen (joka on paljon enemmän elektronegatiivista kuin vety, jolloin ei jaeta näitä sidottuja elektroneja hyvin kauniisti) muodostaa dipoleja erityistyypistä, jota kutsutaan vedyn sidoksiksi.
Aina kun vety on sitoutunut N, O tai F, dipolit ovat niin suuria, että niillä on oma erikoisnimi …. vetyliitos. Niinpä vedessä on londonidispersio (kuten kaikki elementit) ja vetyliitos, joka on erityinen vahva versio dipolidipolista.
Kartan mittakaava 1: 4, 000, 000. Leedsin ja Lontoon välinen etäisyys tällä kartalla on 8: 125 cm. Miten lasketaan todellinen etäisyys Leedsin ja Lontoon välillä?
325km Mittakaavassa kerrotaan, että 1 cm kartalla vastaa 4 000 000 cm: n todellisessa maailmassa. Jos mittaat kartalla 8.125 todellisessa maailmassa, sinulla on: 8.125xx4,000,000 = 32,500,000cm = 325,000m = 325km
Mikä olisi kahden kaupungin välinen etäisyys, jos kartta on mittakaavassa 1: 100, 000 ja kahden kaupungin välinen etäisyys on 2 km?
Mittarissa on 100 cm ja kilometrissä 1000 metriä, joten asteikko 1: 100 000 on asteikolla 1 cm: 1 km. Etäisyys kahden kahden kilometrin päässä sijaitsevan kaupungin välillä on 2 cm.
Jos f (x) = 3x ^ 2 ja g (x) = (x-9) / (x + 1) ja x! = - 1, niin mikä olisi f (g (x)) yhtä suuri? g (f (x))? f ^ -1 (x)? Mikä olisi f (x): n toimialue, alue ja nollat? Mikä olisi g (x): n verkkotunnus, alue ja nollat?
F (g (x)) = 3 ((x-9) / (x + 1)) ^ 2 g (f (x)) = (3x ^ 2-9) / (3x ^ 2 + 1) f ^ - 1 (x) = juuri () (x / 3) D_f = {x RR: ssä}, R_f = {f (x) RR: ssä; f (x)> = 0} D_g = {x RR: ssä; x! = - 1}, R_g = {g (x) RR: ssä; g (x)! = 1}