Joidenkin elementtien atomit jakavat elektroneja, koska tämä antaa heille täyden valenssikuoren.
Kaikki atomit pyrkivät saavuttamaan täyden valenssikuoren, aivan kuten jalokaasut. Tämä on kaikkein stabiilin elektronin järjestely.
Jos atomit eivät pysty saavuttamaan täydellistä ulompaa kuoria siirtämällä elektroneja, ne käyttävät jakamista. Tällä tavoin kukin atomi voi laskea jaetut elektronit osana omaa valenssikuoraansa. Tämä elektronien jakaminen on kovalenttinen sidos.
Esimerkiksi happiatomissa on kuusi elektronia valenssikuoressaan. Eniten kuori voi olla kahdeksan. Kaksi happiatomia voivat jakaa valenssielektronejaan alla esitetyllä tavalla.
Jokainen atomi laskee neljä jaettua elektronia osana sen valenssikuorea. Näin ollen jokaisella atomilla on kahdeksan valenssielektronia, stabiili jalokaasukonfiguraatio.
Tämä on esimerkki lämmönsiirrosta, mitä? + Esimerkki
Tämä on konvektio. Dictionary.com määrittelee konvektio "lämmön siirrosta nesteen tai kaasun lämmitettyjen osien liikkeellä tai liikkeellä". Kyseessä on ilma. Konvektio ei vaadi vuoria, mutta tässä esimerkissä on ne.
Mitkä ovat Amishin esimerkki? + Esimerkki
Uskonnollinen vähemmistö Amishit ovat esimerkki Pennsylvaniassa asuvasta uskonnollisesta vähemmistöstä (alun perin saksalaisesta ja luterilaisesta). He kieltäytyvät sopeutumasta teknologian ja kuluttajayhteiskunnan nykyaikaisiin standardeihin.
Miksi elektroneja kutsutaan pelkistykseksi? + Esimerkki
Kemian alkuaikoina hapettuminen määritettiin happiatomien vahvistukseksi, ja pelkistys oli happiatomien menetys. Esimerkiksi "HgO" hajoaa kuumentuessaan elohopeaksi ja hapeksi: "2HgO" "2Hg" + "O" _2 "Hg": n sanottiin vähenevän, koska se menetti happiatomin. Lopulta kemistit tajusivat, että reaktiossa oli mukana elektronien siirto "O": sta "Hg": een. "O" ^ (2-) "O" + "2e" ^ (-) "Hg" ^ (2+) + 2 "e" ^ (-) "Hg" "Hg" ^ (2+) + "O" ^ (2-) "HgO"