Vastaus:
Glomeruluksen pääasiallisena tehtävänä on suodattaa plasma ja tuottaa glomerulaarista suodosta, joka kulkee nefron-putken pituuden läpi virtsan muodostamiseksi.
Selitys:
Virtsan muodostuminen alkaa glomerulaarisuodatuksella, joka on ei-selektiivinen prosessi, jossa nesteet ja liuokset pakotetaan kalvon läpi hydrostaattisella paineella.
Glomeruluksen läpäisevyyttä ja selektiivisyyttä määrittävät tekijät ovat
1) negatiivisen varauksen esiintyminen pohjakalvossa, t
2) glomerulus-membraanin tehokas huokoskoko.
Glomeruluksen suodatuskalvo on näin ollen tuhansia kertoja vettä läpäisevämpi ja liukenevampi kuin muut kapillaarikalvot.
Tämän seurauksena pienet positiivisesti varautuneet molekyylit kulkevat vapaasti. Esimerkki - pienet ionit, kuten natrium ja kalium, kulkevat vapaasti, mutta hemoglobiinilla ja albumiinilla ei ole käytännössä läpäisevyyttä.
Siten glomerulaarinen suodatus ei ole selektiivinen, vaikka kaikkien aineiden on liikkuttava glomerulaarisen membraanin läpi, ts. Plasman ja liuenneiden aineiden, mutta ei verisoluja ja suuria veriproteiineja.
Aivolisäkettä kutsutaan usein ”endokriinisen järjestelmän kontrollikeskukseksi”. Miksi luulet tämän olevan?
Ohjaa kaikki hormonitoimintaa. Aivolisäke tunnetaan isäntäsoluna. Erittymiset pituatary rauhaset ulottuvat eri endokriinisiin rauhasiin ja kontrolloivat sen endokriinisten rauhasien erittymistä. Niinpä sitä kutsutaan kehon endokriinisen järjestelmän keskustaksi. Kiitos.
Miksi alkeenit ja alkynit kutsutaan tyydyttymättömiksi yhdisteiksi?
Alkeeneja ja alkyylejä kutsutaan tyydyttymättömiksi yhdisteiksi, koska niiden sisältämät hiiliatomit ovat sitoutuneet vähemmän vetyatomeja kuin ne voivat mahdollisesti olla. Alkeeneja ja alkyylejä kutsutaan tyydyttymättömiksi yhdisteiksi, koska hiiliatomeilla ei ole yhtä paljon vetyatomeja kuin ne voisivat. Kyllästetty yhdiste sisältää hiiliatomien ketjun, joka on yhdistetty yksittäisillä sidoksilla, jolloin vetyatomeja täyttää kaikki muut hiiliatomien sidos- kiertoradat. Esimerkki on butaani, CH2-CH2-CH2-CH2. Se on kyl
Miksi keuhkojen laskimot kutsutaan suoniksi, jos ne kuljettavat hapetettua verta? Miksi keuhkovaltimoita kutsutaan valtimoiksi, jos ne kuljettavat hapettomasti verta?
Suonet kuljettavat verta sydämeen, kun taas valtimot kuljettavat verta pois sydämestä. > Kaikki kehon laskimot kuljettavat hapettamatonta verta sydämeen paitsi keuhkojen laskimot. Muistakaa, että sisäisessä hengityksessä happi diffundoituu alveolista hapettuneeseen verta. Kun näin tapahtuu, veri sitten hapetetaan. Keuhkojen laskimojen tehtävänä on kuljettaa happea sisältävä veri keuhkoista sydämeen. Niitä kutsutaan edelleen suoniksi, koska ne kuljettavat verta sydämeen riippumatta siitä, onko veri hapetettu tai hapetettu. Samo