Vastaus:
Oikea vastaus on C.
(Vastaus kysymykseen).
Selitys:
Puskuri A:
Puskuri B:
A. Puskuri A on keskittyneempi ja sillä on suurempi puskurikapasiteetti kuin puskurilla B.
B. Puskuri A on keskittyneempi, mutta sillä on pienempi puskurikapasiteetti kuin puskurilla B.
C. Puskuri B on keskittyneempi, mutta sillä on pienempi puskurikapasiteetti kuin puskurilla A.
D. Puskuri B on keskittyneempi ja sillä on suurempi puskurikapasiteetti kuin puskurilla A.
E. Ei ole tarpeeksi tietoa vertaamaan näitä puskureita molempien suhteen
keskitettävyys ja kapasiteetti
Puskuri on keskitetty jos sillä on yhtäläiset määrät heikkoa happo- ja konjugaatti- emästä tai heikkoa emästä ja konjugaattihappoa. Tämä tekee ihanteellisimmista puskurijärjestelmistä, koska keskitetty puskuri voisi absorboida yhtä suuria määriä ylimääräistä happoa tai emästä.
Puskurikapasiteetti on suhteellinen pitoisuus
Keskittyneemmät puskuroidut ovat paremmin kestäviä ylimääräisiä happoja tai emäksiä.
Edellä esitetyissä puskureissa puskuri B on keskitet- tyin siinä, että heikon hapon ja konjugaatin emäksen määrät ovat lähempänä yhtä suuria. Koska puskurissa A oleva konjugaattipohja on enemmän konsentroitu kuin puskuri B, se voi paremmin kestää hapon tai emäksen lisäyksiä.
Mikä seuraavista yhdisteistä tulisi olla vahvin konjugaattihappo? (Katso valinnat vastauksena).
Vastaus on todellakin B. aniliini. Vaihtoehdot ovat: A. Ammoniakki K_b = 1,8 x 10 ^ -5 B. Aniliini K_b = 3,9 x x 10 ^ -10 C. Hydroksyyliamiini K_b = 1,1 xx ^ -8 D. Ketamiini K_b = 3,0 xx 10 ^ -7 E. Piperidiini K_b = 1,3 xx 10 ^ -3 Vahvin konjugaattihappo vastaa heikointa emästä, joka on tapauksessasi emäs, jolla on pienin emäsdisosiaatiovakio K_b. Yleisen heikon perustasapainon suhteen sinulla on B _ ((aq)) + H_2O _ ((l)) rightleftharpoons BH _ ((aq)) ^ (+) + OH _ ((aq)) ^ (-) Perusdisiaatiosysteemi määritellään kuten K_b = ([BH ^ (+)] * [OH ^ (-)]) / ([B]) K_b: n arvo kertoo, miten
Mitkä seuraavista väitteistä ovat totta / vääriä? 1.Jos σ on tasainen permutaatio, σ ^ 2 = 1.
Väärä Tasainen permutaatio voidaan hajottaa tasaiseksi määräksi siirtymiä. Esimerkiksi ((2, 3)) ja sen jälkeen ((1, 2)) vastaa ((1, 2, 3)). Joten jos sigma = ((1, 2, 3)) sitten sigma ^ 3 = 1, mutta sigma ^ 2 = ((1, 3, 2))! = 1
Mitkä seuraavista väitteistä ovat totta / vääriä? (i) R²: llä on äärettömän monta ei-nollaa, sopivaa vektori-alitilaa. (ii) Jokaisella homogeenisen lineaarisen yhtälön järjestelmällä on ei-nolla ratkaisu.
"(i) Totta." "(ii) Väärä." "Todistukset." "(i) Voimme rakentaa tällaisen joukon alitiloja:" "1)" r r: ssä "," anna: "quad V_r = (x, r x) RR ^ 2: ssa. "[Geometrisesti" V_r "on rivin" RR ^ 2 ", rinteen" r "läpimenevä viiva." 2) Tarkistamme, että nämä alitilat oikeuttavat väitteen (i). " "3) Selvästi:" qquadquad qquad qquad qquad qquad qquad "Jätä V_r sube RR ^ 2. "4) Tarkista, että:" Qadquad quad V_r "on" RR