Vastaus:
No, mikä on dipoli …?
Selitys:
Dipoli on positiivisen ja negatiivisen varauksen fyysinen erottelu. Kun otetaan huomioon elektronigatiiviset atomit MOLECULE-alueella, eli atomeja, jotka polarisoivat voimakkaasti elektronitiheyttä itseensä, tapahtuu varauksen erottuminen ja muodostuu molekyylidipoleja …
Tarkastellaanpa pari molekyylidipolia, sano,
Molekyylien välisten voimien vahvuuden perusteella, kummalla seuraavista elementeistä odotetaan olevan korkein sulamispiste?
(A) Br_2: lla on korkein sulamispiste. Olet oikeassa siinä, että Krillä on suurempi molekyylien välinen voima kuin N_2! He ovat molemmat ei-polaarisia molekyylejä, ja Kr: lla on suurempi määrä polarisoituvia elektroneja (36 elektronia), joten Krillä olisi suurempi LDF-aste ja siten suurempi sulamispiste kuin N_2 (jossa on 7xx2 = 14 polarisoituvaa elektronia). Huomautus: Molekyyleillä, joilla on suurempi määrä polarisoituvia elektroneja, on suurempi LDF-aste, koska useampi elektroni lisää molemmat mahdollisuutta muodostaa hetkellinen dipoli ja lis
Miksi alkyyliryhmien sanotaan olevan elektronin "vapauttava" (tunnetaan myös nimellä "elektroni" luovuttaminen ") verrattuna vetyyn, kun puhutaan karbokaateista?
Tämä on yhteydessä hyperkonjugointistabilointia koskevaan keskusteluun. Kohdistusta varten sinulla voi olla joko metyyli ("CH" _3), ensisijainen (1 ^ @), toissijainen (2 ^ @) tai tertiäärinen (3 ^ @) karbokaatio. Ne sijoittuvat vakaan kaltaisiksi: Voit nähdä, että vasemmalta oikealle keskimääräiseen positiivisesti varautuneeseen hiileen kiinnittyneiden alkyyliryhmien määrä kasvaa (kukin alkyyliryhmä korvaa vetyä), joka korreloi vakauden kasvun kanssa. Niinpä on, että alkyyliryhmillä on jotain tekemistä sen kanssa.
Kuinka selität, miksi CH_4 ei sekoita H_2O: n kanssa käyttämällä molekyylien dipoleja / polariteettia H_2O, NH_3 ja CH_4?
Lyhyesti sanottuna: "CH" _4 on ei-polaarinen liuenne, kun taas vesi polaarinen liuottimella. Tarkastellaan siis elektronidomeenien lukumäärää siten, että molekyyli geometria on jokaiselle kolmesta lajista. Kolme molekyyliä (vastaavasti "O", "N" ja "C", joissa kaikki sijaitsee jaksollisen taulukon ensimmäisissä kolmessa jaksossa) muodostavat keskiatomit kahdeksan valenssielektronin oktetteja. Tämä olisi yhdistelmä kokonaan neljästä kovalenttisesta sidoksesta ja yksinäisistä pareista, joten jokaisella keskusatom