Aiemmin tiedemiehet eivät olleet varmoja siitä, missä lämpö vaihesiirtojen aikana meni.
Aiemmin tutkijat tutkivat, kuinka paljon lämpöenergiaa tarvittiin aineiden lämpötilan nostamiseksi (lämpökapasiteetti). Näiden kokeiden aikana he totesivat, että kuumennusobjektit (so. Lämmön energian siirtäminen heille) aiheuttivat niiden lämpötilan nousun. Mutta kun aine muutti vaihetta, sen lämpötila pysähtyi (tämä tapahtui vain vaiheenvaihdon aikana). Ongelmana oli, että lämpöenergia siirrettiin edelleen aineelle vaiheenvaihdon aikana ja saamalla lämpöenergiaa ajattelijat ajattelivat, että lämpötila kasvaa edelleen.
Niinpä aine sai energiaa, mutta se oli "piilotettu" tarkkailijoilta, koska lämpötila ei noussut. Siksi he kutsuivat lämmön, jonka ne siirtivät aineeseen vaiheen aikana "piilevää lämpöä" (so. piilotettu lämpö).
Nyt tiedämme, että lämpötilan nousu liittyy molekyylien lisääntyvään kineettiseen energiaan ja että ideaalisen vaiheen muutoksen aikana molekyylien kinetiikka ei lisäänny. Vaihemuutosten aikana lämpöenergia imeytyy / häviää katkaisemaan / muodostamaan sidoksia, ts. Molekyylit saavat mahdollisen energian.
Jään piilevän lämmön lämpö on 6,0 kJ / mooli. Jotta sulatetaan 36 g jäätä (kiinteä H2O) 0 ° C: ssa, kuinka paljon energiaa tarvitaan?
"12 kJ" Fuusion molaarinen latentti lämpö, joka on fuusion entalpiasta annettu vaihtoehtoinen nimi, kertoo, kuinka paljon lämpöä tarvitaan, jotta tietyn aineen tietty määrä, joko gramma tai mooli, muunnetaan kiinteässä aineessa sulamispisteessään on neste sulamispisteessään. Jään sanotaan olevan fuusion molaarinen entalpia, joka on yhtä suuri kuin DeltaH "fus" = "6,0 kJ mol" ^ (- 1) Tämä tarkoittaa sitä, että 1 moolin jäätä sulatetaan normaalissa sulamispisteessään
Diodia, joka muuntaa valoenergian sähköenergiaksi, kutsutaan fotodiodiksi tai aurinkokennoksi?
Diodi, joka muuntaa sähköenergian kevyeksi energiaksi, on valoa säteilevä diodi ja diodi, joka muuntaa valoenergian sähköenergiaksi, on aurinkokenno.
Miksi keuhkojen laskimot kutsutaan suoniksi, jos ne kuljettavat hapetettua verta? Miksi keuhkovaltimoita kutsutaan valtimoiksi, jos ne kuljettavat hapettomasti verta?
Suonet kuljettavat verta sydämeen, kun taas valtimot kuljettavat verta pois sydämestä. > Kaikki kehon laskimot kuljettavat hapettamatonta verta sydämeen paitsi keuhkojen laskimot. Muistakaa, että sisäisessä hengityksessä happi diffundoituu alveolista hapettuneeseen verta. Kun näin tapahtuu, veri sitten hapetetaan. Keuhkojen laskimojen tehtävänä on kuljettaa happea sisältävä veri keuhkoista sydämeen. Niitä kutsutaan edelleen suoniksi, koska ne kuljettavat verta sydämeen riippumatta siitä, onko veri hapetettu tai hapetettu. Samo