Vastaus:
Todennäköisesti kyllä hyvin pienellä tavalla.
Selitys:
Maan aksiaalinen kallistus on noin
Ilman aksiaalista kallistusta auringonvalossa olisi vielä jonkin verran vaihtelua, joka johtuu maapallon noin elliptisen kiertoradan epäkeskisyydestä auringon ympäri.
Perihelionissa (lähin lähestymistapa) maa on noin
Aphelionissa (kauimpana etäisyydellä) maa on noin
Tämän seurauksena vastaanotetun auringonvalon määrä vaihtelee noin
Joten keskimäärin näemme jonkin verran vaihtelua vuoden aikana. Mielestäni tämä saattaa olla liian heikko vaikutus kasvien kasvuaikojen rajoittamiseen jne. Joten tässä mielessä ehkä sanoisitte, että meillä ei olisi vuodenaikoja.
Sosiologit sanovat, että 95% naimisissa olevista naisista väittää, että heidän aviomiehensä äiti on heidän naimisissaan suurin kiistely. Oletetaan, että kuusi naimisissa olevaa naista saavat kahvia yhdessä. Mikä on todennäköisyys, että kukaan heistä ei pidä heidän äitiään?
0,000000015625 P (ei miellyttävä äiti) = 0,95 P (ei miellyttänyt äitiä) = 1-0,95 = 0,05 P (kaikki 6 eivät pidä äitinsä mielellään) = P (ensimmäinen ei pidä äiti) * P (toinen) * ... * P (6. ei pidä äitinsä mielellään) = 0,05 * 0,05 * 0,05 * 0,05 * 0,05 * 0,05 = 0,05 ^ 6 = 0,000000015625
Mikä on yhtälö suorasta viivasta, joka kulkee pisteen (2, 3) läpi ja jonka sieppaus x-akselilla on kaksinkertainen y-akselilla?
Vakiomuoto: x + 2y = 8 On olemassa useita muita suosittuja yhtälöitä, joita kohtaamme matkan varrella ... x- ja y-sieppausolosuhteissa todetaan tehokkaasti, että linjan kaltevuus m on -1/2. Miten tiedän sen? Harkitse linjaa (x_1, y_1) = (0, c) ja (x_2, y_2) = (2c, 0) kautta. Viivan kaltevuus annetaan kaavalla: m = (y_2-y_1) / (x_2-x_1) = (0-c) / (2c-0) = (-c) / (2c) = -1/2 Kohtaa (x_0, y_0) kulkevalla rivillä, jonka kaltevuus m on, voidaan kuvata pisteiden kaltevuusmuodossa: y - y_0 = m (x - x_0). m = -1/2 meillä on: väri (sininen) (y - 3 = -1/2 (x - 2)) "" pisteiden kaltev
Yleisesti on sovittu, että maan kuu muodostui, kun Marsin kokoinen planeetta oli laiduntanut varhaisen maan. Onko mahdollista, että tämä planeetta oli hiukan isompi ja että se ei vain muodostanut kuun, vaan vasen yli jatkoi elohopeana?
On erittäin epätodennäköistä, että Mercury olisi voinut tulla törmäyksestä, joka johti Kuuhun. Maanpäällisten planeettojen uskotaan antaneen muodostuneen erillään aineen kertymisestä eri etäisyyksissä auringosta. Lisäksi Mercury on niin tiheä, että tähtitieteilijät uskovat, että suurin osa sen massasta on rauta-nikkeliydin. Kuolemamme aiheuttanut törmäys olisi siirtänyt kevyempää kalliomateriaalia avaruuteen, ja Kuu on itse asiassa ylivoimaisesti vain pieni ydin.